 VALIKKO |
|
|
| UUTISET |
|
08.11.10
Näin yrityskauppa sulatellaan
Yritysk...
|
| Lue uutiset |
|
|
|
|
|
08.11.10
Näin yrityskauppa sulatellaan
Yrityskaupan onnistuminen on kiinni avainhenkilöiden sitouttamisesta.
Tutkijoiden, liikeenjohdon konsulttien ja talouslehtien usein toistaman viisauden mukaan joka toinen yrityskauppa epäonnistuu.
Tästä huolimatta on yhtiöitä, joille yrityskaupat ovat ensisijainen kasvun moottori:
- Hoivapalveluyhtiö Esperi Care on muutaman vuoden kuluessa ostanut 21 asumis-, turvapuhelin-, ja kotihoitopalveluita tuottavaa yritystä ja kasvanut yli tuhannen hengen kokonaisuudeksi
- Avia, eli entinen Vaasan Läänin Puhelin, on neljän vuoden kuluessa laajentunut 15 kaupalla it-, turva- ja televisioalalle.
- Vuonna 2008 syntynyt korjausrakentaja Consti Yhtiöt on ehtinyt tehdä jo 11 yritys- ja kaksi liiketoimintakauppaa.
- Norjalainen taloushallinnon ohjelmisto- ja palveluyhtiö Visma on tällä vuosituhannella ostanut Suomesta kaikkiaan 11 yritystä.
Eivätkö yhtiöt ole kuulleet yrityskaupan onnistumisen epätodennäköisyydestä?
Helppoa pienten yhtiöiden niputtaminen ei ole, konsulttiyhtiö August Associatestin osakas Kai Koskinen sanoo. Yleensä ongelmien takana on yrityskulttuuri.
"Pienten isä, poika ja peltihalli-yhtiöiden voima on yrittäjäasenteessa – tunteja ei lasketa", hän kuvaa. "Kun tilalle tuodaan korporaatiomaailma, jossa budjetin tekoon käytetään joka syksy kaksi kuukautta, tuo pienuuden ekonomia katoaa."
Pienuudesta on siksi päästävä nopeasti suuruuden tuomiin skaalaetuihin. koskisen mukaan tilkkutäkki on räjäytettävä ja luotava oikeasti iso yritys. Otollinen hetki on usein heti yrityskaupan jälkeen.
"Jos yrityskauppa jää haaleaan veteen, ei etuja saada yrittäjyydestä eikä mittakaavasta."
Esperi Care seuraa Koskisen neuvoa. Toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohannin mukaan systemaattinen integraatioprosessi alkaa sadan päivän intensiivivaiheella. Ensisijaista on varmistaa kuntien hoitopalvelusopimusten jatkuvuus ja yhtenäistää taloushallinnon järjestelmät. "Olemme tehneet nopeita integraatioita. Mutta mikäli ostaisimme yrityksiä, jotka toimivat pikkuisen eri toimialalla kuin me ja joissa meillä ei ole niin paljon osaamista, tilanne voisi olla toinen", hän sanoo.
Korjausrakentamiseen erikoistunut Consti sulattelee yrityskauppojaan rauhallisesti. "Olemme tähän asti pitäneet ostetut yhtiöt suhteellisen erillisinä. Oma näkemykseni on se, että ongelmia tulee, jos tehdään suuria muutoksia nopeasti", yrityskaupoista vastaava kehitysjohtaja Lasse Mäkelä sanoo.
Varsinainen integraatio on kuitenkin alkamassa, aiemmin Koneen yrityskaupoista vastaavana johtajana työskennellyt Mäkelä sanoo.
Ostettu yhtiö voi myös säilyttää suhteellisen itsenäisen aseman – näin ainakin Visman elokuussa ostamassa Severassa uskotaan. Kansainvälisissä kasvuyritysvertailussa menestyneen Lappeenrantalaisyhtiön työntekijät arvostavat sitä, ettei uusi omistaja tullut sanelemaan.
Muutos näkyy Visma Severan toimitusjohtaja Ari-Pekka Salovaaran mukaan lähinnä myyntikanavassa."Me toimimme melkein kuten aikaisemminkin. He ovat halunneet ostaa Severan, joska se on hyvä sellaisena kuin on."
Yhdestä asiasta kaikki ovat samaa mieltä.
Yrityskauppa on kiinni avain henkilöiden sitouttamisesta. "Lähtökohta on ollut se, että yhtiöiden vetäjät sijoittavat yhtiöön. Lisäksi olemme etsineet avainhenkilöitä, joille olemme tarjonneet omistusta", Consti Yhtiöiden Mäkelä sanoo.
Tarjoa avainhenkilöille
- omistusosuutta
- palkitsemisjärjestelmää
- esimiesvalmennusta
- kollegiaalista tukea
Osa vanhoista avainhenkilöistä väistämättä lähtee.
Constilla on jo noin 70 henkilöstöomistajaa. Sitouttamisen merkitystä on korostanut erityisesti yhtiön pääomistaja Intera Equity Partners. "He tietävät, että kun tällaista kokonaisuutta luodaan yritysostoin, ihmisten varallisuuden on oltava mukana".
Esperi Care tarjoaa avainhenkilöille palkitsemisjärjestelmää, esimiesvalmennusta ja myös kollegiaalista tukea. Pienen yrityksen johtaminen on toimitusjohtaja Aarnio-Isohannin mukaan ollut monelle yksinäistä puurtamista.
"Vaihtuvuus on paras mittari. Kaikki vanhat yrittäjät ovat jääneet taloon muutamaa eläköitymistä lukuun ottamatta."
Avainhenkilöiden merkitystä korostaa myös Anvian it- ja turvallisuustuotteista vastaavan johtaja Leo Höykinpuro. "On löydettävä ne, jotka haluavat olla kehittämässä jotain laajempaa", hän sanoo.
Toisaalta Höykinpuro toteaa, että osa vanhoista avainhahmoista väistämättä lähtee.
"Kipupiste voi olla esimerkiksi se, että kaikki vanhat yhteistyökuviot eivät enää istu laajempaan kokonaisuuteen", hän sanoo. "Ne kun perustuvat henkilökohtaisiin suhteisiin. "
Paikallisia päämiehiä on karsittava, kun yhtiö hakee skaalaetua tärkeimpien kumppaneiden kanssa.
Talouselämä, 5.11.2010
Juha-Matti Mäntylä
27.09.10
Yrityskaupan suurin haaste on kaupan jälkeen
Maanantai 27.09.2010
Yrityskaupan suunnittelun virheet paljastuvat viimeistään, kun uusi omistaja ottaa yrityksen haltuunsa.
Yrityskaupan suurimmat virheet tehdään ostetun yrityksen haltuunotossa.
Moni ostaja toteaa liian nopeasti, että nyt se on sitten minun ja panee kirjan kannet kiinni, sanoo TMA Finlandin puheenjohtaja Reijo Järvinen asianajotoimisto Krogerukselta.
Liiketoiminnan yhdistäminen omaan toimintaan vie joskus suuriltakin yrityksiltä vuosia. Pelkästään raportoinnin ja tietojärjestelmien integrointi on työlästä. Vielä haastavampaa on toimintamallien ja kulttuurin yhdistäminen niin, että synergiat toteutuvat.
Jos ostaja on yksityishenkilö, ei yhdistämisvaikeuksia tule, mutta muita kompastuskiviä riittää. Esimerkiksi mbo-kaupassa sekä kumppanit että asiakkaat pohtivat yrityksen jatkonäkymiä, kun yritys ei kuulukaan enää suurempaan konserniin.
- Silloin on äärettömän tärkeää varmistaa heille kaikin tavoin, että tulevaisuus on taattu, sanoo Järvinen.
Sama haaste on tilanteessa, jossa yrittäjä ostaa firman toiselta yrittäjältä. Silloin ostajan kannattaa käyttää kaikki myyjän apu asiakassuhteiden varmistamiseksi.
Suunnittelu vääristyy
Haltuunotossa ilmenevät virheet kertovat, että jokin on mennyt pieleen kaupan ensimmäisessä vaiheessa eli suunnittelussa. Ostaja tutustuu usein liian pinnallisesti yrityksen liiketoimintaan.
Moni ostaja tekee ostosuunnitelman suuren innostuksen vallassa. Silloin kauppaa saattaa ohjata enemmän halu kasvaa kuin strateginen viisaus. Siksi GE:n entinen pääjohtaja Jack Welch sanoo kirjassaan, että ostovimma on inhimillistä - siihen sortuvat kokeneimmatkin ihmiset.
Koska yritysoston suunnittelu on vaikeaa monissa liemissä keitetyille yritysjohtajille, kannattaa kokemattoman ostajan hakea tukea kaupan suunnitteluun.
Käyttöpääoma varmistettava
Myös itse kaupan toteutus on luonnollisesti tärkeä vaihe. Ongelma on lähinnä siinä, että useimmat ostajat keskittävät voimat toteutukseen suunnittelun ja haltuunoton kustannuksella. Työtä tässäkin vaiheessa riittää.
Ostajan pitäisi käydä läpi pitkä lista asioita kuten esimerkiksi yrityksen yhteistyösopimukset, rahoitussopimukset, vakuutukset ja immateriaalioikeudet.
Hinnanmääritys on yksi toteutuksen keskeinen asia, jonka ostaja ja myyjä tekevät eri lähtökohdista. Ostajalle tilinpäätökset ovat hinnanmäärityksessä tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää on katsoa tulevaisuudesta kertovia asioita. Globaali taantuma on voinut heikentää yrityksen kilpailuasemaa merkittävästi, vaikka tilinpäätösnumerot näyttäisivätkin vielä kelvollisilta.
Ostajan on myös erittäin tärkeä huolehtia, että käyttöpääomaa riittää myös oston jälkeen.
- Onneksi myös rahoittaja arvioi, pystyykö ostaja hoitamaan kassavirralla kaupasta mahdollisesti syntyvät velat. Jos rahoittaja pitää hintaa liian kovana, ei tämä tietenkään rahoita kauppaa.
16.08.10
Yrityskaupoilla oli huippukesä
Jyrki Alkio
Yrityskauppojen määrällä arvioituna talouden taantuma on taakse jäänyttä aikaa.
Talouselämä kirjasi yrityskauppataulukkoon kesän ajalta 81 kauppaa – eli enemmän kuin koskaan aiemmin. Edellinen ennätys, 80, oli vuodelta 2002.
Vuoden takaisesta kauppojen määrä kasvoi peräti 69 prosenttia, mutta 2009 olikin vuosikymmenen hiljaisin kauppakesä.
Koko alkuvuoden aikana Talouselämä on kirjannut taulukoihin 324 enemmistö- ja 69 vähemmistökauppaa. Vuoden takaisesta lisäystä on kolmannes.
"Ostajilla ja myyjillä on nyt realistinen käsitys hinnoista. Kauppoihin on myös saatavissa rahoitusta järkevillä ehdoilla", Matti Pajala sanoo.
Pajala on Tampereen seudulla yritysjärjestelyjä toteuttavan Pajamaa Partnersin osakas. "Viime vuosi oli todellinen katovuosi. Nyt olemme ylittäneet edellisen huipun eli vuoden 2008 tason."
Tänä kesänä tehtiin paljon ennen kaikkea pieniä kauppoja.
Keskimääräisessä Talouselämän kirjaamassa kaupassa omistajaa vaihtoi yritys, jolla liikevaihtoa on neljä miljoonaa ja työntekijöitä 26. Vuosi sitten keskimääräisessä kaupassa liikevaihto oli viisi miljoonaa ja henkilöstömäärä 41.
07.06.10
Suomalainen ei osaa päättää - yrittääkö vaiko ei
Tuore tutkimus EU-maiden yrittäjyysilmapiiristä maalaa Suomesta ristiriitaista kuvaa. Suomalaiset arvostavat yrittäjyyden tuomaa itsenäisyyttä ja ovat valmiita antamaan epäonnistujalle toisen mahdollisuuden, mutta samaan aikaan harva suomalainen haluaisi yrittäjäksi.
45 prosenttia EU-kansalaisista haluaisi ryhtyä yrittäjäksi, kertoo tänään julkaistu Euroopan komission barometri. Tutkimuksessa mitattiin kansalaisten asenteita yrittäjyyttä kohtaan.
Suomessa halukkuus yrittäjäksi on selvästi eurooppalaista keskiarvoa heikompi. Vain 35 prosenttia suomalaisista haluaisi yrittäjäksi. Yleinen yrittäjyysaste on Euroopan keskiarvoa
Imarteleva ei ole sekään tieto, että nimenomaan nuorten yrittäjien osuus on Suomessa EU:n pohjatasoa. Missään toisessa tutkitussa EU-maassa henkilön nuori ikä ja asema ei-yrittäjänä eivät korreloi yhtä voimakkaasti keskenään.
Toisaalta ilmipiiri yrittäjyyttä kohtaan Suomessa näyttäisi olevan paljon parempi kuin yleensä väitetään.
Vain Tanskassa mielikuva yrittäjistä on myönteisempi kuin Suomessa. Suomalaiset ovat myös valmiita antamaan epäonnistuneelle yrittäjälle toisen mahdollisuuden. Suomalaiset myös arvostavat yrittäjyyden mukanaan tuomaa itsenäisyyttä.
EU-tasolla ilmapiiri yrittäjyyttä kohtaan on pysynyt viime vuosina ennallaan, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa yrittäjyyshalukkuus on laskenut 6 prosenttia vuodesta 2007. Silti edelleen 55 prosenttia yhdysvaltalaisista haluaisi yrittäjiksi - kymmenen prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin eurooppalaisista. Kiinalaisista peräti 71 prosenttia haluaa olla oman itsensä pomo.
18.03.10
Löytyykö jatkajaa - sukupolvenvaihdos edessä pian kolmasosassa perheyrityksistä
Perheyritysten monenkirjava joukko on kansantaloudelle tärkeä. Yksityisen sektorin työpaikoista perheyrityksissä on tällä hetkellä liki puolet.
Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Petra Thorén katsoo, että suuri potentiaalinen kasvun lähde on nimenomaan keskisuurissa yrityksissä.
– Näihin pitäisi nyt keskittyä, massassa on reilusti potentiaalia ponnistaa. Työllistävä merkitys voi olla varsin merkittävä.
Thorén ei hyväksy väitettä, että perheyritykset karttaisivat kasvua ja riskinottoa.
– Aikajänne on usein monia muita yrityksiä pidemmällä, mutta kyllä sielläkin haetaan kasvua.
Määritelmän mukaan perheyrityksestä yli puolet on suvun hallussa, ja suku vaikuttaa joko yrityksen johdossa tai hallinnossa.
– Se luo filosofiaa, jota ei voi finanssiteorioilla selittää. Vastuullisuutta, kasvollista omistajuutta, jatkuvuutta. Tämä on loistava aate, Thorén hehkuttaa.
Hän puhuu selvityksistä, joiden mukaan perheyritykset toimivat lähellä henkilöstöä ja työllistävät liikevaihtoon nähden muita enemmän.
Liitto panee nyt paljon paukkuja lähivuosien suureen haasteeseen.
– Sukupolvenvaihdos on 10 vuodessa edessä kolmasosassa perheyrityksistä. Tai sitten ne myydään taikka lopetetaan.
10.03.10
Pk-yritysten luottamus koheni
Pienet ja keskisuuret yritykset luottavat tulevaisuuteen enemmän kuin vielä viime syksynä. Suhdanteiden paranemista odottaa runsas kolmannes vastaajista. Maksuvaikeuksia yritykset kokevat edelleen enemmän kuin normaalitilanteessa.
Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset suhdanteiden kehittymisestä ovat muuttuneet syksyn jälkeen luottavaisemmiksi.
Suhdanteiden paranemista odottaa 37 prosenttia yrityksistä, kun vielä syksyllä näin uskoi vain 18 prosenttia vastanneista. Optimismi on lisääntynyt kaikilla päätoimialoilla, ja toimialojen väliset erot ovat pienentyneet.
Lähes puolet pk-yrityksistä uskoo liikevaihtonsa kasvavan tänä vuonna. Noin neljäsosa uskoo myös lisäävänsä investointejaan jo tämän vuoden aikana.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm varoittaa kuitenkin, että ennakoivia indikaattoreita on tulkittava varovaisesti talouden jyrkän pudotuksen jälkeen.
Hänen mukaansa indikaattorit kertovat muutoksen suunnasta, mutta eivät siitä, miten lähellä normaalitilannetta ollaan odotettujen muutosten jälkeenkin.
Pk-yrityksistä 18 prosenttia kertoo kokeneensa vaikeuksia maksujen hoitamisessa kolmen viime kuukauden aikana. Osuus on suunnilleen sama kuin viime syksynä ja korkeampi kuin normaalitilanteessa.
Maksuvaikeudet ovat hieman lisääntyneet syksyn jälkeen rakentamisen ja kaupan alalla.
Yritykset povaavat
arvojen muutosta
Lähes puolet vastanneista on sopeuttanut toimintaansa esimerkiksi lomautuksilla tai muilla työaikajärjestelyillä. Osuus on selvästi suurempi kuin viime syksynä. Joka neljäs laajentaa liiketoimintaansa uusiin tuotteisiin.
Kasvuhakuiset pk-yritykset nimesivät tulevaisuuden tärkeimmäksi muutosvoimaksi kilpailun osaajista. Toiseksi merkittävimpänä yritykset pitävät elämäntapojen ja arvojen muuttumista.
– Nämä tekijät korostuvat kaupassa ja palvelualoilla ja heijastavat nähtävästi varsinkin nuorempien yrittäjien ajattelutapaa, Lindholm sanoo tiedotteessa.
Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö julkaisevat pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa.
08.02.10
Oulun Pitomaalaus vaihtoi omistajaa liiketoimintakaupalla
Oulun Pitomaalaus Oy vaihtoi omistajaa 29.01.2010 solmitulla liiketoimintakaupalla. Jatkossa yhtiö toimii nimellä Pitomaalaus Oy. Toimitusjohtajana on Markku Kälkäinen, joka on myös uusi yhtiön pääomistaja.
Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 2,3 milj. euroa ja sen palveluksessa on 25 henkilöä.
Koko henkilöstö mukaan lukien entinen toimitusjohtaja Ari Eriksson jatkaa Pitomaalaus Oy:n palveluksessa.
Pitomaalaus Oy on julkisivu- ja parvekesaneeraus- sekä tasoite- ja maalausalan yritys.
Tällä hetkellä Pitomaalaus Oy:n työkohteita ovat muun muassa Oulun Kaupungintalon maalaustyöt ja Raatin urheilukeskuksen tasoite- ja maalaustyöt.
16.12.09
Pk-yrittäjät aiempaa toiveikkaampia
Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset ovat viime kuukausina selvästi kohentuneet, kertoo Suomen Yrittäjät. Järjestön kyselyn mukaan yrittäjät odottavat ensi vuodelta kasvua ja parempaa kannattavuutta.
Odotukset ovat vielä melko varovaiset. Investointeihin odotetaan edelleen kaikilla toimialoilla selvää laskua. Pk-yritysten suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku nousi tasolle +15, kun se viime huhti-toukokuun vastaavassa kyselyssä oli -16 ja syksyn pk-yritysbarometrissa -8. Erikokoisten yritysten odotukset eroavat toisistaan selväksi. Toiveikkaimpia oltiin pienimmissä yrityksissä.
Odotukset liikevaihdon kehityksestä olivat aiempaa korkeammat. Saldoluku oli nyt +16, kun 40 prosenttia pk-yrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan ja 24 prosenttia vähenevän ensi vuoden aikana. Hyvinä aikoina saldoluku nousee kuitenkin 40-50 tasolle. Rakennusalalla saldoluku jäi yhä negatiiviseksi (-5).
Lamasta kertoo maksuvaikeuksien yleistyminen. Viime vuoden joulukuussa 36 prosenttia pk-yrityksistä raportoi asiakkaiden ja liikekumppanien maksuvaikeuksien lisääntymisestä. Viime keväänä vastaava osuus oli 42 prosenttia ja nyt jo 45 prosenttia.
Ekonomisti Harri Hietalan mukaan ongelmista kertoivat eniten teollisuuden pk-yritykset. Niistä 62 prosenttia ilmoittaa kokeneensa maksuvaikeuksien lisääntymistä omien asiakkaiden ja kumppaneiden taholta. Myös kaupan alalla maksuvaikeudet ovat keskimääräistä yleisempiä, Hietala summaa.
Lisäksi maksuaikojen yksipuoliset pidennykset ovat jonkin verran yleistyneet. Maksuja panttaavat sekä toiset pk-yritykset että henkilöasiakkaat.
Suomen Yrittäjät teki pikakyselyn marraskuussa. Kysely lähetettiin 6 000 satunnaisesti valittuun yritykseen ja siihen vastasi runsaat 1 300 yritystä. Vastaavat kyselyt tehtiin huhti-toukokuussa sekä viime vuoden joulukuussa.
14.09.09
Entistä useampi suunnittelee ryhtyvänsä yrittäjäksi
Entistä useampi suunnittelee yrittäjyyden aloittamista, kertoo YLE Uutiset.
Yrityksiä perustetaan taantumasta huolimatta lähes yhtä innokkaasti kuin vuosi sitten.
Erityisesti nuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut. Suomalaisen Työn Liiton ja Suomen Uusyrityskeskusten kyselyn mukaan 60 prosenttia nuorista pitää yrittäjyyttä houkuttelevana.
YLE Uutisten mukaan uusia yrittäjien auttavien Uusyrityskeskusten asiakasmäärä ympäri Suomea on hieman kasvanut viime vuodesta.
Taantuma ja työllistymisvaikeudet eivät kuitenkaan selitä kasvua. Taloustutkimuksen kyselyssä vain kolme prosenttia nuorista piti yrittäjäksi ryhtymisen syynä työllistymistä.
Suomen uusyrityskeskusten toimitusjohtajan Pia Backmanin mukaan esimerkiksi kotitalousvähennys on vaikuttanut siihen, millaisia yrityksiä perustetaan.
Taloussanomat
08.07.09
Pienissä yrityksissä isoja paremmat työolot
Pienten yritysten työolot ovat usein suuria firmoja paremmat, ilmenee Suomen yrittäjien tänään julkistamasta selvityksestä.
Haastatteluihin perustuvan selvityksen mukaan työnantajan ja työntekijän väliset suhteet muuttuvat avoimemmiksi ja luotettavammiksi, kun yrityksen koko pienenee. Pienten yritysten työntekijät jäävät myös harvemmin sairauslomalle ja tekevät vähemmän ylitöitä, joita ei korvata.
Pk-yritykset työllistävät yli 60 prosenttia yksityisen sektorin henkilöstöstä.
Suomen yrittäjien mukaan selvityksen tuloksista pitäisi ottaa mallia lainsäädännön kehittämiseen. Järjestön mielestä pienten yritysten hyviä työoloja ei huomioida riittävästi nykyisessä työehtosopimusjärjestelmässä.
Suomen yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto vaativat viime viikolla, että työehtojen paikallista sopimista pitäisi helpottaa. Järjestöt sallisivat myös työnantajaliittoihin kuulumattomille yrityksille mahdollisuuden työpaikkakohtaisiin joustoihin työehdoissa.
Palkansaajapuolella EK:n ja Suomen yrittäjien kaavailut on tuomittu toteuttamiskelvottomina.
|
